Olipa kiva ilta. Oltiin kaveripariskunnan tupareissa. Mun tekemät patalaput oli aika kämäsiä. Ja parit tytöt häipyi turhan pian. Muuten meni hyvin.

Oli kivaa kun kerrankin ihmiset ei olleet aivan tuhannen päreissä ja sai jutella rauhassa ja naureskella ja wiipottaa. Meitä oli vaan muutama joten voitiin pelata melkein kaikkia pelejä silleen et oli aina vaan yksi ulkopuolinen joka vaihtui. Oltiin kaikki aivan paskoja baseballissa, keilaamisessa vaan mä olin paska. Eka kerta wiipottelua.Tosin eka keilausheitto oli täyskaato.

Mulla oli vähän taas sosiaalisuusstressiä ja höpisin typeryyksiä. Muuten olin ihan kiltisti. Roskahoroskoopit lupaili mopon karkaamista ja kodin muuttumista rakkauden pesäksi. Kumpikaan ei ollu edes lähellä.

Kamala ötökkä kävi ahdisteleen bussipysäkillä. K vaan nauro ja kettuili kun juoksin ympäri pysäkkikatosta, ja sen vaimokin nauro. Se oli ihan hämyötökkä, ihan kuin torakka! Yääääk. En ees yleensä pelkäile mitään tommosia.

Kävelin sinne tupareihin menessä jotain kilometrin pitkin poikin hukassa. Mitäs unohdin kartan kotiin. Soitin isille ja se yritti etsiä kartasta, missä olin. Olin keskellä omakotitaloaluetta, taivas oli harmaana ja puita kauheasti, joten oli aika turhaa kun sanottiin vaan että "mene pohjoiseen". Mutta sitten joku mummo neuvoi mut kun puuskuttaen raahauduin sen pihaan. Olin tietysti ollut oikeassa suunnassa ja sitten kääntynyt väärään.

Tuparikämppä oli tosi kivasti sisustettu. Saa tulla mun uuteen kotiin sitten sisustamaan.